Pekki pohtii

Suomalaisuuden kato

  • Kirpputoritapahtuma Torkkelinmäellä Helsingin Kalliossa, kesä 2011
    Kirpputoritapahtuma Torkkelinmäellä Helsingin Kalliossa, kesä 2011

Katoaako suomalaisuus? Kotimaamme voimakas kansainvälistyminen on ollut kiihtyvä trendi viimeisen viidentoista vuoden aikana.Yhä useammat suomalaiset tuotemerkit, firmat ja palvelut ovat siirtyneet osittain tai kokonaan ulkomaalaiseen omistukseen.

Samalla katukuvaan on ilmestynyt, ei turisteina vaan pysyvästi, meille suomalaisille perinteisesti vierasta kulttuuria. Näemme huntupäisiä naisia, kuulemme arabian, venäjän, kaukoidän ja somalian kieltä. Tietyissä vilkkaissa keskuksissa suomalaisia tai suomen kieltä tuskin näkee ja kuulee enää lainkaan.

Kun astut bussiin tai taksiin, tai menet lääkäriin tai kauppaan, sinua palvelee usein huonosti suomea puhuva vierasmaalainen.

Myös meille suomalaisille perinteisesti vieraat arvot ja uskonnot ovat vaatineet yhä enemmän huomiota ja jalansijaa kouluissa, yliopstoissa, työpaikoilla ja erilaisissa kulttuuri-instituutioissa.

Vieras, vieraat. Käyttämäni sanat voivat tuntua joistakuista syrjiviltä, ehkä myös jopa sana ulkomaalainen.

Se ei suinkaan ole tarkoitukseni. Yritän vain kuvailla tämä suhteellisen nopeasti tapahtuneen kansallisen prosessin aiheuttamaa väistämättömien inhimillsten tuntemusten dynamiikkaa. Muutos, sen hyväksyminen ja siihen mukautuminen noudattaa aina tiettyä psykologista ja sosiologista kaavaa: Muutosvastustus, linnottautuminen, vuoropuhelu.

Positiivista on, jos todelliseen vuoropuheluun asti päästään. Muutoksen edessä se on ennen kaikkea käytävä itse kunkin yksilön omassa mielessä. Vain omalta selkeytetyltä arvopohjalta voi käydä ymmärrettävää keskustelua muiden kanssa.

Keskustelu ei välttämättä johda kaikkien muutosten ja uusien ilmiöiden hyväksyntään. Vaikka varsinkin sosiaalisessa mediassa käytetäänkin paljon yksipuolisia kärjistyksia, manipulointia ja leimakirvestä puolin ja toisin, lopputulos määräytynee poliittisen päätöksenteon tasolla.

Suomen hallitusta ja politiikkaa hallitsevat yhä enemmän puhtaasti markkinatalouteen liittyvät suhdanteet ja sitoutuminen EU:n päätöksiin. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että työmme palkasta suuri osaa lohkeaa erilaisten konkurssipesien siivoamiseen ulkomailla.

Jo sana ulkomaalainen tai ulkomaat alkaa ilmapiirissämme tuntua kyseenalaiselta. Samoin suomalaiset juuret, isänmaa tai äidinkieli.

Mitä suomalaisuus tänä päivänä siis oikeastaan merkitsee?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

kati sinenmaa

Suvaitsevaisuuden nimissä suomalaisia vaaditaan luopumaan suomalaisuudesta, kun taasen maahanmuuttajia kielletään muuttumasta, koska muutoin suvaitsevaiset eivät voi nähdä monikulttuurisuutta katukuvassa.

Suvaitsevaiset ovat siis äärikonservatiiveja, mitä tulee maahanmuuttajiin. Juuri tulleen tieteellisen tutkimuksen mukaan konservatiivit ovat muita tyhmempiä, joka selittääkin monikulttuurisuushypetyksen täydellisesti.

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Oikeaa ja kiihkotonta arvokeskustelua olisi hyvä käydä, valitettavasti osapuolet surutta heittävät omasta kannasta poikkeavien päälle kaikenmoista korttia.

Keijo Räävi

Maailmankansalaisuus on varmasti suomalaisille tunnusomaista näin 2000-luvulla.

Globalisaatio ja varsinkin internet ovat lähentäneet maailmaa jopa niin että epäoikeudenmukaisuudet Syyriassa koskettavat meitä enemmän kuin kotikaupungin lastensuojelu tai työttömyys.

Ja kukapa meistä edes osaa määritellä suomalaisuuden?

Toimituksen poiminnat